Esittelyssä pikkusepe - kätköilijäkaveri suurella sydämellä 

15.03.2021

Kätköilyssä hyvät kaverit ovat harrastuksen suolaa, pikkusepellä niitä on paljon. Hän on ansioitunut kätköntekijä, joka saa kätköideansa vaikka lasten karkista. Kätkötarvikkeet hän keräilee kierrätyksestä - ja kuinkas muutenkaan - ystävät auttavat <3

pikkusepe ja W-ST-W

Hei vaan!
Minä olen pikkusepe eli Sari Ylisirniö ja minähän asustelen täällä Kajjjaanissa. Liityin geokätköilijäksi 2.7.2010 ja ekan kätköni löysin isoveljeni W-ST-W:n mukana 29.6.2011. Sen jälkeen minulla oli pitkä tauko ja innostuin asiasta uudelleen 2015 ja sitten se vei uusien tuttavuuksien kautta mukanaan tähän mukavaan harrastukseen. Kokintyön vastapainona harrastan geokätköilyä, kaikenlaista liikuntaa,käsitöitä ja askartelua.

Monet hyvät ja erilaiset luontokohteet ja uudet kaupungit ovat tulleet tutuiksi tämän harrastuksen myötä. Parasta kätköilyssä on hyvät ystävät, liikunta, uudet paikat, erilaiset kätköjen toteutukset sekä pään nollaus kaikesta muusta. Onhan se rentouttavaa könytä vaikka lumikenkien kanssa Vuokatinvaaralla aurinkoisessa kevät säässä.

Paljon kätköilykavereita - läheltä ja kaukaa

Minulla on myös hyviä ystäviä kätköilykavereina täällä Kainuussa joiden kanssa kätköilen. Liikun myös todella paljon yksin luonnossa koirani kanssa,joka on aina halukas lähtemään mukaan milloin minnekkin. Onhan se mukavaa, kun toiselle paikkakunnalle muuttaneet kätköilijäkamut tulevat käymään täällä, ottavat yhteyttä ja yhdessä sitten lähdetään muutamille purkeille. Monilla soillakin olemme taaplanneet Niko_kainuun ja W-ST-W:n kanssa, ja ompahan joillain reissuilla kerätty kanttarellit ja lampaankäävät takin huppuun,kun ei raskinut jättää niitä metsään, eikä ollut muuta mukana mihin niitä keräisi. 

Ibisten kanssa on ajeltu ympäri pitäjiä ja" paranneltu samalla maailmaa". Taannoin kävimme porukalla Jautlandian hämmästyttävillä kätköillä ja jäihän sinne niitä harmaita aivosoluja rassanneita löytämättömiä toteutuksia. Haastavin löytö on ne löytämättömät Jautlandiassa...No joo..  Ystävänpäivänä jäätävässä sateessa etsittiin purkkia puusta MalluFin ja 2Luna2 kanssa, huh mikä ilma silloin olikin, mutta purkki löytyi. 

Kun peruspurkit eivät riitä - uidaan ja kiipeillään!

Mieleenpainuvin kokemus oli viime kesältä. Lumikellon ja rantamännyn kanssa tehtiin päiväretki Tiilikkajärvelle. Pakattiin mukaan eväät, tarvittavat kätköilyvälineet ja uimapuku sitä varten, että päästiin salmen yli toiselle puolelle jatkamaan matkaa ja saatiin lokkailtua kaikki kätköt. Ilma oli aivan mahtava, seura parasta ja saatiin yli 16 km lenkki samalla.

Pidän erilaisista toteutuksista, helpoista ja haastavistakin. Ja kiipeilykätkötkin menee kunhan on välineet ja asiantuntija (W-ST-W) mukana ;). Autossa kulkee monenlaista apuvälinettä mm.onget, teleskooppitikkaat, gps, lamput, tolppakengät, kahluuhousut, pussukka, joka sisältää vaikka mitä pientä ja tarpeellista.

Kätkönteko vaatii luovuutta ja autotallia

Ensimmäisen kätköni tein 2017, Tirpan ekoveesee. Kätkön aihe löytyi yhdestä lasten karkista ja se sitten muuntautui wc-pöntöksi. Pöntön ympärille loin vessamaisen tunnelman . Kätkö rikottiin,vaikka se oli puussa ja piti olla tikkaat, että sinne pääsi, mutta välillä käy näin. Muutin kyllä sitä sitten hieman ja vein ihan eri paikkaan.

Usein kätköideat syntyvät aamuyön tunteina tai jostain vaan nappaa ajatuksen ja sitä sitten lähtee työstämään asiaa eteenpäin. Navetta-kätköni on ensimmäinen pidempi projektini, sen kanssa puuhastelin takapihalla kesälomalla. Omista kätköistäni suosittelen Navettaa tai Maaseudun rauhaa.

Kätköjä rakentelen yleensä omassa autotallissa, siinä on suht kaikki tarpeellinen paikan päällä ja käden ulottuvilla. Kesäisin on hyvä touhuta pihalla kätköjen kanssa. Omiin kätköihin saan materiaalit puusta/levyistä, joita on autotallissa ja takapihalla. Osan materiaaleista löydän seuraamalla facesta ns. roskalavaa ja sitten ystävät auttavat monin tavoin. Tietysti joutuu ostamaan ruuveja ym. materiaalia, jos sellaista tarvii,esim. kattohuopaa.

Kätkön piilottamiselle pitää löytyä sopiva paikka ja kätkön luonteeseenkin sopiva paikka ja purkki. Usein liikkuessa luonnossa tai lenkillä törmää hyvään paikkaan ja se pitää tarkistaa, jos vaikka kätkön siihen pukkais.. Uusin kätköni on mysteeri Agatha Christie, jonka rakentelin 2020. Kätköjä olen tehnyt Kajaaniin, Vaalaan, Ristijärvelle ja Sotkamoon.

Carina ei ole maastoauto!

Kätköilykommelluksiakin on sattunut: auto jäi jumiin pohjastaan, kun luulin että Carina on maastoauto J ,ilta alkoi hämärtää ja mukana oli kaveri, joka pelkää pimeää metsää, mutta aikansa työjeltyäni sain auton käännettyä kapealla tiellä ja pääsimme takaisin samaa reittiä.

Parasta kainuussa kätköilyssä on tämä mahtava luonto kaikkina vuodenaikoina, erilaiset kätköjen toteutukset ja siihen vielä hyvät geokamut mukaan niin siinä se on! Ja terveiset Siniset Ajatukset -megaan tulijoille on: " Kainuusta löytyy vaikka mitä ja vaikka mistä, tervetuloa!

teksti ja kuvat: pikkusepe, MalluFin

pikkusepe ja Pikke-geokoira Yleisradion haastattelussa tekemässä juttua geokätköilystä