Aktiivista 20-vuotiasta juhlittiin

Kajaanin Ladun viettäessä toimintansa 20-vuotisjuhlaa, johtokunta tervehti kaikkia niitä tahoja ja henkilöitä, joiden kanssa vuosien saatossa yhteistyössä oli tehty, sekä esitti kaikille parhaimmat kiitoksensa. "Jäsenet, te olette latutoiminnan perusta ja voimavara. Kajaanin Ladun johtokunta on ylpeä ladun aktiivisesta jäsenistöstä. Olette ansainneet vilpittömät kiitoksemme".

Kajaanin latu 20 vuotta

Historiaa

Vuonna 1962 heräsi kuntoilua harrastavissa kajaanilaisissa ajatus paikallisen kuntoliikuntaa edistävän yhdistyksen perustamisesta. Heinäkuun 29. päivänä 1962 pidettiin Kajaanin Ladun ensimmäinen perustava kokous, jossa johtokuntaan valittiin 14 eri yhteisöjä ja laitoksia edustavaa jäsentä. 1960-luvulla elettiin voimakasta taloudellisen kasvun ja Kainuun kehittämisen vuosikymmentä. Johtokuntaan valittujen jäsenten voimavarat keskittyivät juuri em. toimintaan eikä aikaa latuaatteen mukaiseen vapaa-ajan harrastustoimintaan liiennyt ja yhdistystoiminta ei päässyt alkamaan.

Yhdistys uinui kymmenen vuotta. 22.11.1972 päätettiin uudelleen perustaa Kajaanin Latu. Yhdistyksen sopimuskirjan allekirjoittivat 9.4.1973 Martti Auvinen, Jouko Hast ja Anja-Maria Uuskäkelä nykyisin Vitikka. Seuraavana vuonna 4.2.1974 Kajaanin Latu ry merkittiin yhdistysrekisteriin.

Ladun johtokunnan jäsenet aloittivat latutoiminnan innostuneesti ja täysipainoisesti. He kertoivat yhdistyksen toiminta-ajatuksesta, järjestivät hiihto- ja polkuretkiä, vaelluksia ja tiedotustilaisuuksia.

Toimintaa

Tarkasteltaessa 20 vuoden toimintaa, todetaan yhdistyksen toiminnan olleen laaja-alaista. Pääasiallisesti Kajaanin Latu on kuitenkin keskittynyt perinteisten retkien ja ulkoilutapahtumien järjestämiseen, joita tapahtumat-osiossa lyhyt katsaus. Jäseniä on aktivoitu osallistumaan ladun koulutukseen, joka on ollut tuloksellista. Retket omaan maakuntaan sekä vaellukset Lapin kairoille ovat saaneet asiantuntevat oppaat latulaisista.

Vuosien saatossa Kajaanin Ladun toiminta on tullut läheiseksi lukuisille kainuulaisille. He ovat sisäistäneet ladun toiminnan tarkoituksen: hiihdon ja ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämisen kansalaistavaksi.

Aikakirjat kertovat yhdistyksen järjestäneen kuntoliikuntatapahtumia kaikille ulkoilun ystäville, ei ainoastaan jäsenille. Kajaanilaiset ovat olleet vuodesta toiseen mukana yhdistyksen järjestämässä helmikuisessa laturetkessä, Kivimäen hiihdossa.

Kajaanin Ladun ensimmäinen tapahtuma oli valtakunnallinen kuntovuoden 1972 päätöstempauksen järjestäminen uuden vuoden aattona. Kajaanilaiset kävelivät metsäpolkuja pitkin Mustalle. Tapahtumasta Kainuun Sanomat kirjoitti: " Talvi on harvinainen. Kajaanin Latu ei järjestä joulukuun viimeisenä päivänä laturetkeä vaan patikkaretken. Kun hiihtämään ei päästä, on käveltävä kuntonsa hyväksi."

Kajaanin ladun jäsenet ovat olleet mukana Eliaksen hiihdon järjestelyissä. Jäsenet ovat tuoneet oman panoksensa hiihdon onnistumiseksi talkoolaisina, palvellen hiihtäjiä.

Kuutamohiihdot, hiihtoretket, pyörä- ja sieniretket, syksyiset ruskaretket, kesäyönvaellukset ja monet muut ladun piirissä vietetyt hetket ovat olleet unohtumattomia latulaisille.

Ensiapu- ja pelastuspalvelukurssit, eräretkien järjestelyt ja lasten hiihtokoulut ovat luonnollisesti kuuluneet yhdistyksen toimintaan.

Suomen ladun leiripäivien mielenkiintoiset kilpailut ovat innostaneet jäseniä mittaamaan suunnistus- ja vaellustaitojaan.

Sotkamon Losovaarassa sijaitseva Rikkolan kämppä, jonka Kajaani Oy vuokrasi latulaisten käyttöön kymmenen vuotta sitten, on retkien ja yhdessäolohetkien tukikohta. Rikkolan kämpän, latukodin, maastossa on verrattomat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Losovaaran laelta on mahtavat näköalat yli metsien ja soitten. Talkootyön osuus kämpän kunnostamisessa on ollut huomattavaa.

Hyvä yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut rakentavaa. Kajaanin kaupunki on kunnostanut latuja ja nuotiopaikkoja. Kainuun rajavartiosto ja Kainuun Prikaati ovat toiminnoillaan tukeneet laturetkien onnistumista. Laturetki-80 -hiihtoon Kainuun Prikaati rakensi havulaavun Haukilammen maastoon. Havulaavu mahdollisti hiihtäjien lepotauon pihkantuoksuisilla tulilla. Kainuun Sydänyhdistyksen kanssa järjestetyt sydänretket ovat saaneet omat kannattajansa. Kajaanilaisten pankkien tiloihin latulaiset ovat saaneet kokoontua jäseniltoihin ja kokouksiin.

Aaro Vitikka on suunnitellut yhdistykselle hihamerkin ja myös hänen suunnittelema standaari on symbolisoinut latuaatetta, juhlistanut useita tilaisuuksia. Standaarit on luovutettu Suomen Ladulle ja Kajaani Oy:lle.

Yhdistys on saanut varat toimintaansa pääasiassa jäsenmaksuilla. Kajaanin kaupunki on tukenut yhdistyksen toimintaa toiminta-avustuksella. Yhdistys on järjestänyt arpajaisia. Latulaisten työpanokset ovat myös edesauttaneet varojen hankinnassa samoin kirpputoritkin ovat tuoneet tervetulleen lisän yhdistyksen varoihin.

1970-luvulla jäsenmäärä vaihteli 85-98. Vuosina 1979-1980 todettiin kuntoliikunnan myönteinen vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Suomen Ladun teemat "Suomalaiset laduille ja poluille", "Liiku ja tule toimeen luonnossa" sekä tiedotusvälineet herättivät kansalaiset liikkumaan laduilla ja poluilla. Siitä kertoo jäsenmäärän huikea nousu. Jäsenmäärän vaihtelu on esitetty graafisesti.

Kajaanin Ladun jäsen Reino Välisaari on toiminut vuosina 1983-1992 Suomen Ladun hallituksen jäsenenä, hallituksen työvaliokunnassa 1986-1990 ja varustevaliokunnassa 1983-1986, jonka puheenjohtajana vuosina 1985-1986.

Raimo Pahkala ja Alpo Rautiainen ovat olleet Eliaksen Hiihto ry:n hallituksessa edustamassa yhdistystä.

Jäsenkirjeissä, -tiedotteissa ja lehdissä jäsenille on kerrottu yhdistyksen toiminnasta. Jäsenet ovat osallistuneet Suomen Ladun kokouksiin sekä koulutustilaisuuksiin.

Keskusjärjestön, Suomen Ladun aktiivinen ja kannustava toiminta on ollut ratkaisevaa yhdistyksen toiminnassa. Suomen Ladun vuosittain laatimat teemat ja toimintasuunnitelmat ovat antaneet suunnan ja olleet tukena yhdistyksen toiminnalle.

Teksti on alunperin julkaistu Kajaanin Latu ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisussa, jossa historiikin kokosi Kerttu Valtanen
Kuvat: Kajaanin Latu ry:n kuva-arkisto